2006---Score-20th-anniversary-world-norm

Dream Theater julkaisi edellisellä vuosikymmenellä livetallenteita lähes jokaisen studiolevynsä jälkeen, mutta lukuisuudesta huolimatta niistä jokaiselle löytyi jonkin muu funktio kuin helppo raha. Vuonna 2006 julkaistu Score taltioitiin yhtyeen kotikentällä New Yorkissa, jonne yhtye päätti kiertueensa ja juhlisti samalla 20 vuotista taivaltaan soittamalla kahden ja puolentunnin konsertin. Luonteensa vuoksi, keikalle otettiin mukaan sinfoniaorkesteri, jonka kanssa Dream Theater esitti materiaalia jokaiselta täyspitkältään. Konsertti julkaistiin niin kuvallisessa kuin pelkästään äänellisessä muodossa, joista jälkimmäiseen kirjoitus keskittyy.

Keikka koostuu kahdesta setistä. Ensimmäinen tunnin setti on pyhitetty pääasiassa yhtyeen alkupään tuotannolle. Toisessa setissä yhtye esiintyy yhdessä orkesterin kanssa noin puolitoista tuntia, jonka jälkeen kuullaan vielä yksi kappale encorena. Kokonaisuus on jaettu kahden edellisen livetallenteen tapaan kolmelle eri CD:lle, joten massiivinen julkaisu on helppo nauttia myös pienemmissä osissa.

Iltamat alkavat varsin toimivalla The Root of All Evil / I Walk Beside You -kaksikolla, jolla otetaan löysät pois ja päästään alun jännityksestä. Tämän jälkeen on vuorossa 20 vuoden aikahyppy muistojen tien alkuun.

Dream Theaterin esiasteen, Majestyn, demonauhalla alunperin julkaistu Another Won on yksi koko konsertin kiinnostavinta antia. Vaikka kappale on varsin irrallisista osista koostettu, se on tasokas ja osoittaa, että jäsenet olivat jo varhaisessa vaiheessa varsin hyviä säveltäjiä.

Konsertti etenee kronologisesti kappale per levy -ajattelutavalla debyytin mainiosta Afterlifesta ensimmäisen levyn päättävään Scenes from a Memoryn The Spirit Carries On -balladiin, joka toimii myös  ensimmäisen setin päätöskappaleena. Sitä ennen kuultu, Falling into Infinitylle alun perin kirjoitettu, mutta lopulliselta tuotokselta tiputettu Raise the Knife edustaa konsertin harvinaisempaa ja mielenkiintoisempaa puolta. Valinta vaikuttaa myös epäsuoralta alleviivaukselta varsinaisen levyn asemasta Dream Theaterin diskografian mustana lampaana.

Toinen setti keskittyy 2000-luvun levytyksiin ja pääasiassa niiden sinfonisempiin sekä rauhallisempiin kappaleisiin. 45 minuuttinen Six Degrees of Inner Turbulence soitetaan kokonaan ja Octavariumiltakin kuullaan vielä kolme kappaletta. Levyn nimikappale on dramaattisen loppunsa vuoksi onnistunut päätös. Tämänkaltaisen juhlakeikan encorekappaleeksihan on tasan kaksi vaihtoehtoa - Pull Me Under ja bändin soittama Metropolis.

Sinfoniaorkesterin ja metallimusiikin naittaminen ei olllut seitsemän vuotta sitten mitenkään tavatonta. Olivathan esimerkiksi Deep Purple ja Metallica soittaneet oikean orkesterin kanssa.  Dream Theaterin tapauksessa orkesteri jää harmittavan taustalle varsinkin War Inside My Head ja The Test That Stumped Them All -osissa. Niin rauhallisempiin kuin eeppisempiinkin kohtiin orkesteri onnistuu kuitenkin tuomaan hienoja lisänyansseja.

Valitettavasti tallenne ei sisällä minkäänlaista improvisointia, jossa yhtye on varsin kekseliäs. Ehkä se johtuu konsertin pituudesta ja orkesterin läsnäolosta. Soittajien omat soolospotit ja yhteiset välijamit olisivat toisaalta ehkä rikkoneet julkaisun eheää kokonaisuutta.

Olettaen, ettei lauluraitoja ole korjailtu jälkeeinpäin, on James LaBrienkin lauluääni pääosin kunnossa. On huomioitavaa, että taltioitu konsertti oli maailmankiertueen viimeinen sekä sen pituus. Yhtyehän on soitannollisesti lähes virheetön. Bändin kannalta äänilevy onkin optimaalisempi formaatti, sillä siinä ei ilmene yhtyeen livetilanteiden heikkous - paikallaan seisominen ja soittimiin tuijottaminen.

Konsertin repertuaari on äärimmäisen monipuolinen ja onnistunut. Edustettuina ovat niin kaikki siihen mennessä julkaistut studioalbumit kuin myös harvinaisempi materiaali, jonka soittaminen tuo julkaisuun oman erikoisuutensa. Setin retrospektiivisuutta ei ole myöskään tehty uuden levyn kustannuksella, vaan Octavariumilta soitetaan yli puolet sen kappaleista. Monipuolisuutensa ja äänenlaadullisen tasonsa vuoksi tallenne sopii myös uudelle kuuntelijalle ensiaskeleena Dream Theaterin laajaan tuotantoon.

Arvosana: 9