Alkuviikon arki-ilta ei ole keikkapäivänä se kaikkein otollisin. Kylesan johdattama kolmen yhtyeen kokonaisuus óli kuitenkin rantautunut Helsinkiin. Kylesan jäsenten pyörittämän Retro Futurist -lafkan yhtyeet, Jagged Vision ja Sierra, saivat soitella varsin tyhjälle salille, mutta illan pääesiintyjän aloittaessa soittonsa ihmisiä oli kuitenkin kertynyt kiitettävästi paikalle.

Kylesan musiikissa yhdistyy niin psykedelia, tarttuvuus kuin myös agressiivinen suoraviivaisuus. Sillä on vyöllään vuosien kokemus. Sen kaksi rumpalia soittavan yhteen kellontarkasti ja yhtyeen soundi on ehtinyt muovautua tunnistettavaksi ja omaperäiseksi. Jotain sellaista, mitä illan kahdella nuoremmalle yhtyeellä ei vielä ole.

Jagged Visionissa oli musiikillisesti jokseenkin samaa, mitä heidän maamiehissään, Kvelertakissa. Sen, minkä yhtye hävisi musiikillisessa omaperäisyydessä, voitti se live-energiassa. Sen verran kovakuntoinen oli Jagged Visionin lavapreesens. Valitettavasti samaa energiatasoa ei ihan pystytty pitämään setin loppuun asti. Siitä huolimatta veto oli positiivinen yllätys.

Jagged Visionin tapaan myös illan toinen lämmittelijä, Sierra, ei ollut tyylillisesti sieltä originelleimmästä päästä. Livetilanteessa yhtyeen ilmaisu oli pahimmillaan äärimmäisen yhdentekevää ja tylsää, joskin joissain yksittäisissä riffeissä oli toisinaan hyviä oivalluksia.

Illan pääesiintyjä oli parhaimmillaan todella kovassa iskussa. Se kuulosti raskaalta ja tarttuvalta. Kappalevalinnoissa luotettiin kolmeen viimeisimpään levyyn. Time to Fuse It All -ja To Walk a Middle Course -albumien materiaaliakin kuultiin, joskin vain yhden kappaleen verran molemmilta levyiltä.

Kylesa jätti kuitenkin kaksijakoisen maun. Pahimmillaan soittajat vaikuttivat hieman leipääntyneiltä, eikä yhtyeen - paikoitellen hyvinkin nyansikas - musiikki päässyt livetilanteessa täysin oikeuksiinsa. Rauhallisimpien kappaleiden - jotka toivat kyllä kokonaisuuteen virkistävää vaihtelevuutta - kohdalla setti tuntui vajoavan juoksuhiekkaan. Kovin terä saavutettiin setin alkupuolella Hollow Severer ja Tired Climb biisien aikana sekä encoressa, joka oli juuri sellainen, jota koko keikan olisi odottanut olevan - Raskas, menevä ja täynnä tunnetta.

Yleisöön ei juuri otettu kontaktia, kuin vasta ennen encorea. Setti oli varsin lyhyt. Nyt Kylesa oli antanut annettavansa noin reilun tunnin jälkeen. Yhtyeen vierailu jäikin siis lopulta varsin pikaiseksi ja etäiseksi kokemukseksi.

Kylesan setti:

1. Scapegoat
2. Unspoken
3. Hollow Severer
4. Tired Climb
5. Bottom Line
6. Quicksand
7. To Forget
8. Long Gone
9. Unknown Awareness
10. We're Taking This
11. Running Red
     -Encore-
12. Don't Look Back
13. Said and Done